Teosta tavaksi – miksi tämä voi kiinnostaa tulosvastuullista johtoa

Olemme kaikki istuneet palavereissa, joissa työhyvinvoinnista puhutaan numeroina. Taululla vilkkuvat poissaoloprosentit, työterveyshuollon kustannukset ja henkilöstön vaihtuvuus. Päät nyökkäävät, muistiinpanot täyttyvät. Silti katse jää usein lukuihin itseensä, ei siihen, mistä ne syntyvät. Ne eivät ole sattumaa eivätkä toisistaan irrallisia ilmiöitä, vaan tiivistymiä arjesta – siitä, tukeeko työn tapa ihmistä vai kuluttaako se häntä hiljaa, päivä kerrallaan.
Teosta tavaksi -kampanjan hyöty johdolle on sen arkinen tehokkuus. Kyse ei ole raskaasta ohjelmasta tai uudesta järjestelmästä, vaan pienistä, toistuvista teoista, jotka muuttavat käyttäytymistä. Ja juuri käyttäytymisen muutos on se, mikä alkaa näkyä viivan alla: parempana jaksamisena, vähentyvinä poissaoloina ja tasaisempana suorituskykynä.
Asiassa puhuttelee erityisesti se, että tämä malli ei vaadi sankarijohtamista eikä massiivisia investointeja. Se rakentaa kulttuuria, jossa hyvinvointi ei ole kampanjajulisteessa, vaan osa työn tekemisen tapaa. Kun ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa omaan arkeensa, muutosvastarinta pienenee ja muutosvalmius kasvaa. Se on suoraa riskienhallintaa.
Lopulta kyse on yksinkertaisesta asiasta: hyvinvoiva ihminen tekee parempaa työtä pidempään. Teosta tavaksi tarjoaa keinon tehdä tästä totta ilman suuria puheita – yksi pieni teko kerrallaan, kunnes niistä tulee tapa.