Tavaksi perustuu työhyvinvoinnin kehittämisen teoriaan, jossa hyvinvointi syntyy arjen teoista ja niiden toistumisesta. Keskiössä ei ole teorian tai tekemisen lisääminen, vaan arjen sujuvoittaminen omaan tilanteeseen sopivilla valinnoilla. Kun hyvinvointia tukevasta tekemisestä muodostuu tapa, se alkaa tukea jaksamista ja työn sujuvuutta ilman erillistä ponnistelua.
Tavaksi: teoria ja käytäntö
Tavaksi ei ole syntynyt tyhjiössä, vaan se rakentuu konkreettiselle, käytännössä testatulle perustalle sekä näkemykselle, joka kytkeytyy työhyvinvoinnin kehittämisen teoriaan. Sen juuret ovat Kastelli-talot Oy:n toteuttamassa yrityskohtaisessa hyvinvointikampanjassa, joka palkittiin Virkein virma -tunnustuksella jo vuonna 2013. Kastellin kampanja osoitti, että hyvinvointia voidaan edistää vaikuttavasti silloin, kun se ankkuroidaan arjen käytäntöihin, yhteisöllisyyteen ja työn todellisiin olosuhteisiin. Ahaa Vision Oy oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa tätä kokonaisuutta, ja sen pohjalta syntynyttä toimintamallia hyödynnettiin ja jatkokehitettiin 2010-luvun aikana useissa muissakin yrityksissä.
Vuoden 2025 Teosta tavaksi -koulutusmenetelmähanke, jota rahoittaa Työsuojelurahasto, on jatkumoa tälle työlle. Menetelmää on päivitetty vastaamaan nykypäivän työelämän reunaehtoja, erityisesti etä- ja hybridityön yleistymistä sekä kognitiivisen kuormituksen ja aivotyön kasvavaa merkitystä. Kyse ei ole aiemman kampanjan mekaanisesta toistosta, vaan sen perusidean kehittämisestä systemaattiseksi, koulutukselliseksi menetelmäksi, jonka vaikuttavuutta voidaan arvioida. Tämä kehityspolku on osa Tavaksi-työhyvinvoinnin kehittämisen teoriaa, jossa keskiössä on arjen toimintatapojen muuttuminen.
→ Tavaksi-menetelmä käytännössä
Työhyvinvoinnin kehittämisen teoria: keho, mieli, ajattelu ja yhteys
Tavaksi-menetelmässä hyvinvointia jäsennetään neljän osa-alueen kautta: keho, mieli, ajattelu ja yhteys. Nämä termit ovat tarkoituksella arkikielisiä ja helposti lähestyttäviä, mutta niiden taustalla oleva teoriapohja on vakiintunut. Ne vastaavat fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista hyvinvointia sellaisena kuin ne ymmärretään työhyvinvoinnin ja terveyden tutkimuksessa.
Nimeämiskäytännön muutos ei siis tarkoita teorian keventämistä, vaan sen kääntämistä kielelle, joka on käyttökelpoinen arjessa. Kokemusperäinen tieto työyhteisöistä osoittaa, että abstraktit käsitteet jäävät helposti etäisiksi, kun taas kehoon, mieleen, ajatteluun ja yhteyteen liittyvät sanat ohjaavat pohtimaan omaa toimintaa käytännönläheisesti. Teoria säilyy samana, mutta kielellinen muoto tukee soveltamista.
Hyvinvointi vai toimintakyky – näkökulman merkitys
Tavaksi-menetelmässä puhutaan tietoisesti hyvinvoinnista eikä toimintakyvystä. Toimintakyky on työelämässä vakiintunut ja keskeinen käsite, mutta siihen liittyy usein oletettu ongelmalähtöisyys: toimintakykyä tarkastellaan silloin, kun se on jo merkittävästi heikentynyt. Hyvinvointi sen sijaan suuntaa huomion siihen, mitä voidaan vahvistaa myös silloin, kun ongelmaa ei vielä ole.
Hyvinvoinnin käsite mahdollistaa ennaltaehkäisevän ja kehittävän lähestymistavan. Se sopii paremmin myös koulutusmenetelmähankkeen viitekehykseen, jossa tavoitteena ei ole korjata vajetta vaan tukea oppimista, itsesäätelyä ja kestävien toimintatapojen rakentumista. Tässä työhyvinvoinnin kehittämisen teoriassa hyvinvointi nähdään jatkuvana prosessina, joka rakentuu arjen toiminnassa eikä vain yksittäisissä toimenpiteissä. Toimintakykyä tarkastellaan usein vasta, kun jokin on jo heikentynyt – Tavaksi lähtee liikkeelle aikaisemmin.
Emme tavoittele puristusta, vaan perustaa
Suorituskyky on noussut työelämän keskeiseksi sanaksi – eikä syyttä. Organisaatiot tavoittelevat tuloksia ja ihmiset haluavat onnistua. Käsitteeseen sisältyy kuitenkin helposti ajatus lisäämisestä: enemmän tehoa, tarkempaa fokusta, parempia suorituksia. Kun katse kiinnittyy jatkuvaan parantamiseen, huomio voi siirtyä huomaamatta pois juuri siitä, mikä mahdollistaa kestävän tekemisen.
Tavaksi-työhyvinvoinnin kehittämisen teoriassa näkökulma on tietoisesti toinen. Suorituskyvyn rinnalla meille on tärkeää arjen sujuvuus – se, että luomme edellytykset hyvinvoinnille, jonka pohjalta kestävä suorituskyky saa luonnostaan kasvaa. Hyvinvointi ei ole suorituskyvyn vastakohta, vaan sen edellytys. Työelämän kehityssuunta tekee tästä entistä ajankohtaisempaa. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? –seurantatutkimuksen (2019-2025) mukaan suomalaisten työuupumusoireilu on kasvanut ja työkyky on heikentynyt. Tavaksi tarjoaa ratkaisun keskittymällä hyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävän suorituskyvyn mahdollistamiseen. Tavoitteena on, että suorituskykyä ei tarvitse puristaa esiin, vaan se rakentuu osaksi työn tekemisen tapaa.
Tämä valinta on myös eettinen. Suorituskyky voi hetkellisesti nousta kuormitusta lisäämällä, mutta ilman riittävää palautumista ja merkityksellisyyden kokemusta kehitys ei ole kestävää. Tavaksi suuntaa huomion siihen, mikä kantaa pitkällä aikavälillä – arjen pieniin tekoihin, jotka vahvistavat hyvinvointia ja sitä kautta mahdollistavat työn tuloksellisuuden. Näin suorituskyky ei ole tavoite itsessään, vaan seuraus hyvin rakennetusta arjesta.
→ Tavaksi ja kulttuurinen muutos
Työhyvinvoinnin kehittämisen teoria käytännössä: miksi keskitymme tapoihin
Tavaksi-menetelmässä osallistujia ohjataan pysähtymään oman toimintansa äärelle ja tuodaan esiin hyvinvointia tukevia tekoja – esimerkiksi uneen, palautumiseen ja keskittymiseen liittyen. Juuri tähän kohtaan monet työhyvinvoinnin kehittämisen mallit pysähtyvät: tieto lisääntyy, mutta arjen toiminta ei muutu. Tavaksi keskittyy tähän väliin – siihen, miten kitkaa vähennetään ja miten yksittäinen teko muuttuu tavaksi.
Ahaa Vision Oy:n rooli menetelmän kehittäjänä ja koordinaattorina perustuu nimenomaan tähän näkökulmaan. Kasvatustieteellinen asiantuntemus, työnohjausosaaminen sekä yli 20 vuoden kokemus henkilöstökonsultoinnista ja HR-työstä kohdistuvat kysymykseen: miten yksittäinen teko muuttuu toistuvaksi käytännöksi, joka juurtuu arkeen ja alkaa aidosti tukea hyvinvointia, työyhteisön kulttuuria ja päivittäistä toimintaa. Tässä Tavaksi-menetelmän Matkakirja, leikkimielinen kisailu, seuranta, palkitseminen ja yhteisöllisyys toimivat käyttäytymistä tukevina rakenteina työyhteisön viitekehyksessä.
Oppimista voidaan tarkastella monella tasolla: tietona, oivalluksina ja asenteina. Arjessa oppimisen merkitys alkaa kuitenkin hahmottua vasta silloin, kun toiminta muuttuu. Kun ihminen alkaa tehdä asioita toisin – ja jatkaa tätä ajan yli – voidaan puhua oppimisesta, joka kantaa. Juuri tästä syystä Tavaksi on Työsuojelurahaston tukema koulutusmenetelmähanke. Jos menetelmä kykenee tukemaan mitattavaa käyttäytymisen muutosta, se tarjoaa samalla konkreettisen ja uskottavan tavan tarkastella vaikuttavuutta. Menetelmän vahvuus on siinä, että se ei aseta yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan suuntaa huomion siihen, miten ihmiset voivat muodostaa kestäviä tapoja sellaisista toimintamalleista, joiden hyvinvointia tukevasta vaikutuksesta on jo laaja tutkimusnäyttö. Tämä kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin kehittämisen teoria näkyy konkreettisesti Tavaksi-menetelmän toteutuksessa.
Mietitkö, voisiko Tavaksi toimia teidän arjessanne?
→ Tavaksi pääsivu
→ Tavaksi HR:n tukena
→ Hyvinvointi osana tuloksellista johtamista
VIITTEET:
- Kaleva: Liikkuen virkeimmäksi virmaksi – Kastelli palkittiin hyvinvointityöstään
https://www.kaleva.fi/liikkuen-virkeimmaksi-virmaksi/1765786 - Ahaa Vision Oy – yritysesittely ja palvelut
https://www.ahaavision.com/ - Hyvinvointikierros – teosta tavaksi
https://www.tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/hyvinvointikierros-teosta-tavaksi/ - World Health Organization (WHO): Constitution – Definition of Health
- Csíkszentmihályi, M. (2008). Flow: The psychology of optimal experience. New York: Harper Perennial Modern Classics.
- Clear, J. (2018). Atomic habits: An easy & proven way to build good habits & break bad ones. New York, NY: Avery.
- Fogg, B. J. (2020). Tiny Habits: The Small Changes That Change Everything. Thorndike Press Large Print Lifestyles.